Rypsiporsas tulee kotitilalta

Suomalaiset Rypsiporsas®-tilat on tarkkaan valittu ja ne seuraavat täsmällistä ruokintaohjelmaa. Rypsiporsaat ovat syöneet kotimaisen viljan lisäksi rypsiöljyä, mikä parantaa rasvan laatua luonnollisella tavalla.

Porsaat ovat sitä mitä ne syövät

Rypsiporsaiden ja tavallisten porsaiden ruokinnassa merkittävin ero on itse rehussa. Rypsiporsaiden viljapitoisen rehun sekaan sekoitetaan tarkan ruokintaohjelman mukaan kotimaista rypsiöljyä - muutoin porsaiden ruokavalio on kuten viljaporsailla: pääosin lähipeltojen viljaa. Ruokaa täydennetään kasvivalkuaisella. Lisäksi porsailla on koko ajan tarjolla raikasta vettä. Porsaiden rehu ei sisällä kasvunedistäjiä tai hormoneja.

Rypsiporsaiden ruokinta suunnitellaan niin, että siinä otetaan huomioon  kasvuvaihe sekä ravinnontarve. Näin luodaan edellytykset porsaiden hyvälle terveydelle ja kasvulle. Uusi rypsiöljypitoinen rehu maistuu eläimille mainiosti, ja näin ollen ne voivat hyvin ja pysyvät terveinä, mikä vähentää myös mahdollisten antibioottien tarvetta. Hyvinvoivan eläimen tunnistaa mm. siitä, että sen karva kiiltää ja saparo on terhakkaasti pystyssä.

Omavalvonta takaa laadun

On erittäin tärkeää, että kaikki Rypsiporsaat saavat sovitun mukaista rehua. Tämä varmistetaan tarkalla omavalvontasuunnitelmalla, joita tilat seuraavat. Suunnitelma varmistaa, että rehureseptien tiedot on kirjattu ruokintakoneelle, ja että rehusta otetaan säännöllisesti näytteitä. Jos näytteissä ilmenee poikkeamia, rehuoptimoija tekee tarvittavat muutokset rehureseptiin. Tarkan kasvatuksen ansiosta taataan, että Rypsiporsas^® raaka-aine täyttää sille asetetun lupauksen: 2/3 sen rasvasta on pehmeää, hyvää rasvaa.

Vastuullista tuotantoa

Vuoden 2011 alusta alan yhteisen, kansallisen porsaiden terveydenhuoltojärjestelmän (SIKAVA) toimesta on alettu seuraamaan tilakohtaisesti teollisuuden yhdessä valitsemia eläinten hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia tuotannon tunnuslukuja. Näiden niin sanottujen vastuullisen tuotannon kriteerien seuranta tapahtuu systemaattisesti uuden terveydenhuoltolomakkeen sekä teurastamoiden lihatarkastustietojen pohjalta. Myös kansainvälisen Welfare Quality -ohjelman muuttujia on sisällytetty seurantaan.

Seurattaville tunnusluvuille on määritetty hälytysrajat, joiden rikkoutuessa tuottajalla on vuosi aikaa tehdä tarvittavat toimenpiteet ja nostaa tunnusluvut sallitulle tasolle. Mikäli korjausta ei tapahdu, niin tuotantosopimus voidaan purkaa.

Terveydenhuoltokäyntejä tekeviä eläinlääkäreitä on koulutettu kattavasti. Tilojen seurannat tehdään puolivuosittain. Mahdollisille kriteerien rikkojille teurastamot tarjoavat neuvontaa, ja tilalla on kaksi puolen vuoden jaksoa korjata tuotantoa. Sen jälkeen teurastamo lopettaa teuraiden oston, jos kriteerit eivät täyty.

Vastuullisen tuotannon mittarit

Vastuullista eläintuotantoa voidaan mitata monilla eri mittareilla. Oheisessa taulukossa on listattu muutamia tärkeitä mittareita, joiden pohjalta eri maissa ja erilaisilla tuotantotavoilla kasvaneita porsaita voidaan verrata keskenään.

Huom: kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.